Se on aina hauskaa ku kirjottaa pitkan tarinan ja selain kaatuu. Oli senta tulikettu!

No alotetaan alusta sit. Vaikkei mitaa jannaa olekkaa.

Eilen tuli sitte lisailtya kuvia nettiin hostellin koneilla yokahteen asti... Sitten yritin menna nukkumaan mut eihan siita mitaan tullut, joskus puoli kahdeksalta paatin sitten etta turha sita enaa on nukkua. Menin alakertaan, moikkasin Wouteria joka alotti jo duuninsa baarissa ja halla oli ollu sama vika... Ei unta lainkaan. Syyta en tieda, tuskin ihan sama.

Noo ylos, ulos ja lenkille. Tai siis, ylos, alas ja aamupalalle. Aamukymmenelta olinkin jo sitten kirjaston edessa jonottamassa sisaan, lisailin viela loput kuvat ja kirjottelin kuvateksteja... Marikankin kanssa juttelin, siina menikin sitten 4h leppoisasti. Sielta sitten takas hostellille, kauppaan, syomaan, ja toihin, eli takasin kirjastoon. Nyt vaan ei oo mitaan tekemista ku oon nortteilly niin ahkerasti tanaan. Osasyyna toki sadepaiva...

Tajusin tossa myos etta viimesen ehka 14 vuoden aikana joka kerta ku osallistun naamiaisiin, voitan paapalkinnon. Eli kaks kertaa.

Tajusin just myos etta oon hengannu kuukauden 3.4 miljoonan asukkaan kaupungissa. Toisiks suurin mis oon ollu, vou. Ei taa kylla tunnu silta. Sydneyssa oli 4 miljoonaa ja se oli paljon nihkeempi. Muistan myos Dublinista etta se vaikutti tosi isolta. 0.5miljoonaa asukasta. Huhhuh.

Miksi bussipysakkien katokset on taalla vaarinpain? Niissa istutaan siis naama seinaa pain, ei katua pain?
Miksi lepakot on sellasia metrin levyisia otuksia?
Miksi oravien tilalla on kissan kokoisia opossumeja?
Miksi joutsenet on mustia?
Miksi kaupungissa autolla oikealle kaannyttaessa ryhmittaydytaan vasemmalle?
Miksi Suomi on niin kaukana?

Välillä sataa, välillä paistaa
Tää on mun laulu sadepäivän varalle

Tää on mun lauluni sadepäivän varalle
Tiedän etten yksin jää
Jotain suurta puuttui
Elämäni tuulen suunta muuttui
Auringon mä nytkin nään

Mikä on se juttu, jonka takia olet epätoivoisiin tekoihin turvautunut
Juttu, jonka takia on sodittu ja murhattu
Mutta ilman sitä ihminen on niin pirun turhautunut
Mikä on se, joka halaa sua ja jolle purkaa surut?
Joka saa sut miettiin "Mitä vittua?",
kun sen takia aina leuka sekä silmät tippuvat
Sitä moni joutuu kaivaan syvemmältä
Iltarukouksessa pyytään taivaan ylemmältä
Sitä etsivät nuoret, se tukee hetkinä huolen
Se saa esiin kovimmanki miehen herkimmän puolen
Sitä kaikki hakee, osa ei löydä koskaan
Se lyö alas ylimielisen ja ylös nöyrän nostaa
Se suutuspäissä heitetään hukkaan,
se saa sut kerään tyynyn alle juhannusyönä seitsemän kukkaa
kun vaan katson sitä nään niin paljon hiton hyvää
et sen kuvailemiseksi tarviin Daven isoo kynää

Tää on mun lauluni sadepäivän varalle
Tiedän etten yksin jää
Jotain suurta puuttui
Elämäni tuulen suunta muuttui
Auringon mä nytkin nään

Nyt se nukkuu vieressäni, kainalooni kaivautuneena
Kauneimmillaan tyynynkuva poskeen painautuneena
Se on yhteenkuuluvuuden tunne pimeinä öinä,
Kun sen kosketuksesta sielu sekä ruumis kihelmöivät
Kun se luonani ekan kerran kävi kylässä,
se lahjoitti mustavalkomaailmaani värikynät
Aiheuttaen sydämeeni loputtoman tykytyksen
Pakottaen etsin vastausta kysymykseen:
Miksi minä, miks se valitsi mut?
Miehen, jolla on sydämessä pienet lasinsirut
Miksi minä, miks se valitsi mut?
Miehen, joka eilen seinään maalasi pirun
Vastaus: ei se kysy meiltä aikaa, eikä paikkaa
Se arvojärjestykseen saa uusiks meidät laittaa
Se katos multa mutta nyt on takas tullut
Se on maailman hienoin tunne, siis olla rakastunut!

Tää on mun lauluni sadepäivän varalle
Tiedän etten yksin jää
Jotain suurta puuttui
Elämäni tuulen suunta muuttui
Auringon mä nytkin nään

Niin pitkään Aurinko nousi mustana
Sydän tulee kipeeks, kun sä tarpeeks kauan yksin kuljet pimees
Miettien "etteiks nää päivät mulle valoo lainkaan anna?"
Silloin välähdyksen Auringossa näin harmaan taivaan alla
Mä haluun uskoo kohtaloon ja kanssas rakentaa
Sen myrskyn keskellä jäässä seisoit päässä sateenkaaren
Paskaa kertyi mutta senkin kaiken jaksaa kantaa,
Jos on vieressä ihminen, jonka kanssa jakaa taakkaa

Tää on mun lauluni sadepäivän varalle
Tiedän etten yksin jää
Jotain suurta puuttui
Elämäni tuulen suunta muuttui
Auringon mä nytkin nään

Leijonamieli & SP - Laulu Sadepaivan Varalle