Taalla ollaan!

Jee. Sydney. En oo paljo kerenny nakemaan, ei mitaan ihmeellisia nahtavyyksia. Laskeutuminen oli ihan jarkyttavaa, korviin sattu todella kamalan paljon. Lentsikka veti viela viitisen kieppia ennen laskeutumistaan, ja sekos sita yllytti. Vielakin korva tukossa, mut aiti lupaili etta se menee odottamalla ohi ;)
Nyt ollaan taalla. Heti kentalta yritin saada huonolla englannillani itseani Bondi Beachiin krapulaistakin krapulaisemman Sallan luo. Sit loysin, tosin ekalla bussireissulla joko kuski kusetti tai sit se oli tyhyma. Tai turisti oli tyhma, luulisin niin. Mut niin, selvisin, paasin suihkuun (nam), ja elama alkoi taas hymyilla. Pakattii rinkat, keskustaan, rinkat sailoon, syomaan pahaa (mut halpaa) kiinalaista, ja nyt heti nortteilemaan. Tietysti. Ainahan sita voi Suomesta nortteilla mutta taalta! Paljo jannempaa. Ja kivempaa ku ei tarvi kirjottaa niita kirjaimia missa on ylimaaraisia pisteita.
Parin tunnin paasta lahetaan sitten bussireissulle, 12h kestavalle sellaiselle, kohti Melbournea. On sellane fiilis juurikasvussa etta siella vois hengata pitempaankin. Tosin siel on kylma. Hmm. Entiia, saa naha nyt. Onneks ei oo kamalan tarkkoja naa suunnitelmat ;)
Mut kuittaan tan nyt. Valokuvien saanti on aika vaikeeta, toivottavasti se jotenkin onnistuu. Viimeistaan sit ku menen Elinan entiselle opiskelukaverille kylaan, mut se voi tapahtua kuukausien paasta.
Kattellaan!

<3